Moskovan päiväkirja 1989-1993

Moskovan päiväkirja avaa ainutlaatuisen näkökulman Neuvostoliiton hajoamista seuranneisiin tapahtumiin. Hannu Rautkallio pääsi ensimmäisenä suomalaisena Neuvostoliiton kommunistisen puolueen (NKP) kaikista pyhimpään, puolueen pääarkistoon, kun se avattiin vuoden 1992 alussa. Silloin alkanut arkistojen sota heijastuu tämän päivän kuumaan keskusteluun ns. Stasi- listoista. Niiden salailuilla on ollut suora yhteys NKP:n arkistojen tutkimiseen 1990-luvun alkuvuosina. Tekijä kertoo tutkimustyöstään Moskovassa ja korkean tason valtiollisista väliintuloista, joita tähän mennessä ei ole tunnettu. Moskovan päiväkirja on historia historian kirjoittamisesta, mutta myös merkittävä aikalaisdokumentti Venäjän suuresta muutoksesta, joka heijastui Suomeen ja suomalaisten käyttäytymiseen, mm. Baltian maiden itsenäistyessä. Tekijä kertoo yksityiskohtaisesti, lähes päivien tarkkuudella Venäjän dramaattisista muutoksista, joita hän oli paikan päällä todistamassa. Tekijä pääsi seuraamaan koko 1990-luvun Suomeen vaikuttaneita ulkoisia muutoksia myös Yhdysvalloista käsin. Hän organisoi 1990-luvulla suomalais-venäläis-amerikkalaisen "Tripartite Gateway"-projektin, jonka puitteissa järjestettiin teollisuusjohtajien ja valtioiden johdon huippukokouksia Moskovassa, Washingtonissa ja Helsingissä 2000-luvulle asti. Moskovan päiväkirja paljastaa lähihistoriastamme ja sen varjelusta yllättäviä piirteitä, joista tähän asti on julkisuudessa vaiettu. Presidentti Boris Jeltsin oli valmistautunut kesällä 1992 avaamaan entisen Neuvostoliiton arkistoja, mutta Suomen poliittisen eliitin piirissä ehdotusta kavahdettiin. Hannu Rautkallio paljastaa Moskovassa käymistään keskusteluista hämmästyttäviä piirteitä. Hän kävi niitä Venäjän hallinnon huipulla, samaan aikaan kun Suomesta käsin pyrittiin estämään tutkimustyö NKP:n arkistoissa. Moskovan päiväkirja osoittaa konkreettisesti, kuinka valmistautumattomia suomalaiset ovat edelleenkin kohtaamaan NKP:n ajan menneisyytemme.