Itäsuhteiden kolmiodraama

Koko 25 vuotta kestäneen presidenttiytensä ajan (1956-1981) Urho Kekkonen hoiti idänsuhteita ylläpitämällä henkilökohtaisia, luottamuksellisia suhteita neuvostojohtajiin: ensin Nikita Hrustseviin 1955-1964 ja tämän kukistuttua Leonid Brezneviin ja Aleksei Kosyginiin 1964-1980. Hrustsevin kanssa Kekkonen onnistui yhteisen henkilökemian avulla ajamaan läpi Suomen etuja, ensi sijassa varmistamaan Suomen puolueettomuusaseman, hoitamaan liittymisen EFTA:an sekä vuokraamaan Saimaan kanavan. Breznevin ja Kosyginin kanssa syntyi kolmiodraama. Pääministeri Kosyginin ja Kekkosen välille kehittyi älyllisesti tasavertaisten ystävyys, mutta puoluejohtaja Breznevin kanssa suhde keskinäisestä sympatiasta ja arvostuksesta huolimatta jäi roolisuhteen tasolle... Esa Seppänen paljastaa väitöskirjaansa perustuvassa teoksessa Itäsuhteiden kolmiodraama. Kekkonen-Breznev-Kosygin 1960-1980 hämmentäviä salaisuuksia ja yksityiskohtia Kremlin sisäpiiristä, erityisesti aiemmin vähemmän tunnetusta puoluejohtaja Breznevistä. Tutkimus antaa ennen käyttämättömiin, laajoihin venäläisiin kirjallisuus- ja haastattelulähteisiin nojaten runsaasti uutta valoa Suomen ja Kekkosen idänsuhteista. Myös suomettumisen ja rähmällään olon myytti saa kokonaan uudenlaista sisältöä venäläisen näkökulman kautta. Kekkosen ainutlaatuiset kokemukset ja Venäjä-tuntemus nousevat nyt uuteen arvoon hyvin ajankohtaisessa ja tarpeellisessa Venäjä-keskustelussamme.