Suomen suuriruhtinaskunta

Kirjassa kuvataan Suomen suuriruhtinaskunnan vaiheikas kehitys "valtioalkiosta" sisäisesti täysin kehittyneeksi valtioksi. Näkökulma on yleisvaltakunnallinen, Suomea ja sen kehitysvaiheita tarkastellaan kiinteänä osana Venäjän keisarikuntaa. Siteet Venäjään osoittautuvat paljon vahvemmiksi kuin aiemmin on esitetty. Silti Suomi onnistui kehittämään itsehallintoaan samaan aikaan kun muut vastaavat alueet menettivät sen.Myös kansainväliset tekijät olivat hyvin ratkaisevia. Kun Venäjä kärsi tappion Krimin sodassa, Suomessa murtautuivat esiin niin nationalismi kuin perustuslaillinen liberalismikin. Yksi merkittävistä käännekohdista oli Venäjän keisarin vuonna 1889 tapahtunut havahtuminen siihen, että suomalaiset pitivät maataan erillisenä valtiona. Sen jälkeen Suomea pyrittiin liittämään yhä tiiviimmin Venäjään.\nLopputulos ei ollut suinkaan ennalta määrätty. Tutkimus esittelee myös toteutumattomat vaihtoehdot, jotta toteutunut tulisi oikeaan valaistukseen. Runsas kuvitus.