Huoneistossa on eläimiä ja muita kirjoituksia

Mikä on kirjailijan tehtävä? Millainen on uskottava runoilija? Miksi perinteiseen ravintoympyrään ei enää kannata uskoa? Miksi on niin vaikea kertoa tai muistaa hyviä vitsejä? Miten saada kuusivuotias tyttö hyväksymään, että on parempi laittaa oveen lappu jossa sanotaan että Huoneistossa on eläimiä kuin Kodissa on eläimiä. Tomi Kontion kolumnit ovat hullunhauskoja tarinoita, poleemisia kiistakirjoituksia, sydämellisiä tunnustuksia ja avartavia sattumuksia arjen keskeltä. Kirjailijan arjen keskeyttävät esimerkiksi kadulla vastaan kävelevä päätön mies, kapakassa loputtomasti filosofoiva Keijo ja ovikelloa soittava teologi. Hiukan suurempi haaste on päästä yhdestä Lounais-Afrikan maasta toiseen aamuyöstä ilman passia ja viisumia. Afrikan lisäksi kolumneissa matkataan Itä-Helsingissä, Ruotsissa, Hollannissa, Walesissa ja Kanarialla, kummastellaan, kyseenalaistetaan ja opitaan. Kontio selvittää mistä syntyy runoilijan inspiraatio, esittelee oman alkoholipoliittisen ohjelmansa ja perustelee tietokonepelien pelaamisen hyödyllisyyttä. Niin ikään hän toivoo tyttäriensä löytävän sopivia kapinoinnin kohteita juuri isänsä sukupolvelle tärkeistä asioista. Kolumnit myös muistuttavat siitä miksi kesä ei ole kesä ilman rupia. Ja että ihminen voi nähdä enkeleitä silloin kuin vähiten odottaa, mutta eniten niitä tarvitsee. Ennen muuta Tomi Kontion tarinalliset kolumnit vahvistavat uskoa tarinoiden kertomisen tärkeyteen. Sillä tarinat kertovat meille keitä me olemme. "Ennen en ajatellut, että äitini tarinoilla olisi ollut opetus. Ajattelin niitä vain muistoina. Nyt olen sitä mieltä, että kaikilla tarinoilla on opetus, kuka ne sitten kertookin."