Selkosen kansaa

Selkonen elää voimakkaita kasvun vuosia, ja pulaaika
hellittää otettaan. Auton hurina rikkoo selkosen
hiljaisuuden, lauantaisin uudella sillalla tanssitaan.
Kosti Mäkinen, Sammalsuon Kauko, Iivari Sääskilampi
ja muut selkosen asukkaat elävät uuden toivon
sävyttämässä maailmassa. Tapahtuminen puitteet
vaihtelevat romaanissa iloisesta Viipurista selkosen
sysimustaan yöhön. Selkosen voimakas luonto,
aurinkoiset päivät, valoisat kesäyöt, synkeät sateet,
kuutamot ja pakkasyöt luovat tunnelmia ja antavat
alkusysäyksen selkosen piirissä olevien ihmisten
käyttäytymiselle ja teoille. Selkonen kohtelee omiaan
hiukan lempeämmin, mutta vain hetken aikaa.
Väkevä romaani päättyy talvisodan joulukuuhun.
Selkosen asukkaiden murheet ja ilot näyttäytyvät
aivan uudessa valossa. Itäinen taivaanranta leimuaa
öisin, ja naiset ja lapset pakenevat kodeistaan. Välillä
niin ankaralta ja yksitoikkoiselta näyttänyt kotiseutu
tuntuu äkkiä hyvin rakkaalta.