Tykistönkadun päiväperho

Kun keski-ikäinen perheenäiti luopuu pettymyksen tuottaneesta tutkijanurastaan ja suuntaa tarmonsa anonyymiin seksiin nuorten miesten kanssa, syyksi voisi olettaa ikäkriisin tai seksiriippuvuuden. Mettestä asia on toisin. Hän on koko aikuisen ikänsä pohtinut, miten maailmassa voi elää tekemättä itsemurhaa ja päätynyt siihen, että ainoa älyllisesti rehellinen ja ylväs keino on nostaa kelvottomuus alttarille ja ylistää sitä. Hän päättää luoda omasta elämästään himon ja inhon taideteoksen, Ikuisuusprojektin. Hankkeen suurin innoittaja on lihan ja kirjoituksen räjähtävä tulkki, Nobel-kestoehdokas Liliane Schubald, taidetta jopa itsemurhastaan tehnyt feministinen ikoni. Hänen inspiroimanaan Mette liihottelee pitkin Helsinkiä ja toteuttaa reippain ottein fantasioitaan, joihin todellisuus hullunkurisesti törmää. Eerolle, kiltille aviomiehelle, jää elämäntaiteen rahoittajan rooli. Varhaiskypsä pianistilahjakkuus, murrosikäinen tytär Petra, näkee vähitellen Metten savuverhon läpi. Myös joku toinen pääsee kaksoiselämän jäljille ja jopa kuvausetäisyydelle. Tykistökadun päiväperhossa Helena Sinervo saa kiiman läähättämään kulttuurikritiikin rinnalla. Hän käyttää lihallista aineistoa ihailtavalla osumatarkkuudella, mutta kirjoittaa kiihotuspisteen ohi näyttääkseen, miten taide ja sen vastaanotto ovat muuttuneet parodiakseen. Humanismin puujalka katkeaa teoksen ilakoivassa irvikuvaleikissä. Seitsemän runokokoelmaa julkaissut Helena Sinervo voitti Finlandia-palkinnon vuonna 2004 romaanillaan Runoilijan talossa.