Jaan Tõnisson ja Viron itsenäisyys

Tuomioja totesi Jaan T$&onissonin olleen ensimmäinen tärkeä mies Hella Wuolijoen elämässä. Ella Murrik oli 15-vuotias koulutyttö tavatessaan T$&onissonin ensi kerran Postimees-lehden toimituksessa. Siitä alkoi porvarillisen Viron kansallisen herättäjän ja liberaalin valtiomiehen ja virolaissyntyisen suomalaisen salonkikommunistin ja kirjailijan erikoinen, elinikäinen ystävyys. Viron ensimmäisen itsenäisyyskauden (1918-1940) historiassa kaksi nimeä nousee ylitse muiden: Jaan T$&onisson ja Konstantin Päts. Päts aloitti vasemmistoradikaalina mutta päätyi autoritaariseksi diktaattoriksi. T$&onisson taas oli kansallismielinen oikeistolainen lehtimies, joka päätyi valtiomiesuransa päätteeksi liberaalin opposition johtajaksi ja kuoli epäselviksi jääneissä olosuhteissa. Näiden kahden miehen yhteistyö, keskinäinen kilpailu ja vastakkainolo leimasivat voimakkaasti itsenäisen Viron tapahtumia ennen maan miehittämistä. Ja se jännite kantaa myös tätä kiinnostavaa - ja yllättäen myös ensimmäistä - T$&onissonista kirjoitettua teosta, joka on, niin kuin useimmat Viron lähihistoriaan avoimesti pureutuneet teokset, sekin suomalaisen historiantutkijan käsialaa.