Sipulia kuoriessa

Sipulia kuoriessa on kiehtova tarina siitä, miten muisti toimii. Mitä me muistamme ja miksi? Ja miksi emme muista? Nobelisti on kirjoittanut kirjan omasta elämästään: kirjan kertoja puhuu itsestään ja etsii itseään. Grass sanoo lapsuutensa loppuneen 2. maailmansodan alkaessa, ja 16-vuotiaana nuorukaisena hän joutui näkemään sodan julmuuden. Nuoruutta muistellessaan hän jopa miettii, voiko tunnistaa itsensä äidin lemmikkipojassa tai siinä nuoressa miehessä, jolla on sama nimi kuin hänellä. Grassmaiseen tyyliinsä hän hyppää sujuvasti vuosikymmenestä toiseen, kertoo kaskuja, kirjoittaa muistosanoja ystävilleen, kertoo ensirakkaudestaan koskettavasti ja kertaa taiteilijanuransa alkuvaiheita. Teemana ovat tietysti myös naiset - erityisen kauniin kuvan Grass piirtää ensimmäisestä vaimostaan Annasta. Ja miksi ihmeessä kirjailijan sisar muistaa jotkut asiat aivan toisin? Grass seuraa huvittuneena omia jälkiään. Hän myös huijaa lukijaa - omaelämäkerta ei ole totuus- ja myöntää sen auliisti. Tarina on uskomaton ja surullinenkin. Minäkö se olen? Ilmestyessään Saksassa viime vuonna teos sai suurten myyntilukujen lisäksi kiihkeän vastaanoton mediassa Grassin kerrottua suorin sanoin suhteestaan politiikkaan ja lyhyestä osallistumisestaan Waffen-SS-joukkojen toimintaan.