Mikä on suomalaisen sotahistorian tutkimuksen nykytila

Zhanna Belik tarkastelee tutkimuksessaan pietarilaisen ikonimaalausverstaan toimintaa ja sitä, miten säästyneitä ikoneita on tutkittu ja tunnistettu. Ikonimaalausverstaan omisti Pe$$sehonovien suku, ja sen perusti Makary Samsonovich Pe$$sehonov 1820-luvulla. Perustajan kuoleman jälkeen yritystä johti hänen poikansa Vasily Pe$$sehonov, jolle myönnettiin vuonna 1856 keisarillisen hovi-ikonimaalarin arvonimi. Pe$$sehonovien ikoneita on luonnehdittu Bysantin, Kreikan ja muinaisen Venäjän maalausten tyylisiksi. Ikoneissaan Pe$$sehonovit yhdistivät keskiaikaisen ikonografian ja akateemisen taiteen tekemisen. Verstaan ikonimaalauksissa yhdisteltiin erilaisia tekniikoita, kuten kultaista kohokuviointia ja runsasta koristelua. Pe$$sehonovien suku loi omanlaisensa ikonimaalaustyylin, "Pe$$sehonovien tyylin", joka vaikutti suuresti 1840-1880-luvuilla Pietarin ja Venäjän provinssien ikoneihin. Tutkimuksessaan Belik jakoi Pe$$sehonovien ikonit kahteen ryhmään: signeerattuihin ja signeeraamattomiin. Signeeraamattomat ikonit Belik tunnisti analysoimalla signeerattuja ikoneja ja arkistomateriaaleja sekä vertailemalla niiden tunnusomaisia piirteitä. Yhteensä Belik tunnisti yli 120 Pe$$sehonovien ikonia Suomessa, Venäjällä, Israelissa, Latviassa, Ukrainassa ja muualla Euroopassa. Merkillepantavaa on, että historiallisista syistä valtaosa myöhäisvaiheen venäläisistä ikonimaalauksista on säilynyt juuri Suomessa.