Ainoa mikä jää - Keskusteluja siitä, mikä on tärkeää - Enqvist Kari, Saarikivi Janne | Antikvaari - kirjakauppa verkossa
Tuotekuva

Ainoa mikä jää - Keskusteluja siitä, mikä on tärkeää

Enqvist Kari, Saarikivi Janne

Kauppias

Antikvaari Helsingius/Paikalliset palvelut ry/Nurm

Kunto

Uusi

Saatavilla

1 kpl

Hinta
26,00
Tuotetiedot

ISBN

9789510428023

Tuoteryhmä

Kustantaja

WSOY

Kieli

suomi

Painovuosi

2017

Painos

Sivumäärä

237

Sidonta

Sidottu, kuvakansi

Numeroitu

Ei

Signeerattu

Ei

Ensimmäinen painos

Ei


Tuotteen lisätiedot
Takakansi: Voivatko Pokemonit kertoa meille jotain todellisuudesta tai Jumalasta? Kun uskonnoton kosmologi ja uskonnollinen kielitieteilijä alkavat keskustella elämän tärkeistä asioista, totutut käsitykset keikahtavat päälaelleen. Muodostuuko todellisuus hiukkasista vai sanoista? Ovatko gravitaatioaallot tärkeämpiä kuin värit? Oliko elämä keskiajalla parempaa? Enqvistiä ja Saarikiveä yhdistää usko tieteellisen tutkimuksen merkitykseen, mutta heitä erottaa käsitys tiedon luonteesta, uskonnosta ja edistyksestä. He pyrkivät olemaan avoimia kaikelle inhimilliselle - sille mikä on järkevää ja liikuttavaa. Enqvist ja Saarikivi kirjoittavat henkilökohtaisesti ja räväkästi - toisiaan haastaen ja ymmärtämään pyrkien. Tuloksena on nautinnollinen lukukokemus elämän suurien kysymyksien äärellä. Wikipedia: Kari Enqvist Henkilötiedot Syntynyt 16. helmikuuta 1954 (ikä 66) Lahti Kansalaisuus Suomi Koulutus ja ura Tutkinnot Helsingin yliopisto Tutkimusalue teoreettinen fysiikka, kosmologia Palkinnot Magnus Ehrnrooth -säätiön palkinto 1997, Tieto-Finlandia 1999, Väinö Voipio -palkinto 2004, J. V. Snellman -palkinto 2007 [ Muokkaa Wikidatassa ] Kari-Pekka Enqvist (s. 16. helmikuuta 1954 Lahti)[1] on Helsingin yliopiston fysikaalisten tieteiden laitoksen teoreettisen fysiikan professori. Enqvist väitteli vuonna 1983 teoreettisesta fysiikasta filosofian tohtoriksi. Enqvist on toiminut kosmologian professorina Helsingin yliopistossa vuodesta 2001. Enqvist on ollut myös Skepsis ry:n tieteellisen neuvottelukunnan puheenjohtaja. Vuoden 2010 alusta Enqvist on nimitetty viisivuotiseen akatemiaprofessorin virkaan. Enqvist jäi eläkkeelle Helsingin yliopistosta vuonna 2019.[2] Enqvist on Suomen tunnetuimpia luonnontieteellisen maailmankuvan selittäjiä ja tieteen popularisoijia. Hän on kirjoittanut yhdeksän luonnontieteitä kansantajuistavaa kirjaa ja lukuisia artikkeleita. Kirjallisen työn ohella Enqvist on pitänyt yleistajuisia esitelmiä ja ollut usein mukana radion ja television tiedeohjelmissa. Hän on esiintynyt monissa tieteidenvälisissä seminaareissa ja on vakioesiintyjä Tieteen päivillä.[3] Tuomari Nurmion kappaleessa ”Punainen planeetta” mainittu ”Eno” on Kari Enqvist. Eno oli Nurmion ystäväpiiriin kuuluneen Enqvistin opiskeluaikainen lempinimi.[4] Enqvist valittiin Suomalaisen Tiedeakatemian jäseneksi vuonna 2004.[5] Sisällysluettelo 1 Palkintoja 2 Teokset 2.1 Artikkeleita teoksissa 3 Lähteet 4 Aiheesta muualla Palkintoja Suomen Kulttuurirahasto myönsi Enqvistille Yrjö Koskisen stipendin hänen kirjoitettuaan ylioppilaaksi Lahden lyseosta keväällä 1973.[6] Hiukkasfysiikkaa ja kosmologiaa koskevista ansioista Enqvistille myönnettiin 1997 Magnus Ehrnrooth -säätiön palkinto. Vuonna 1999 Enqvist sai Tieto-Finlandia-palkinnon teoksellaan Olemisen porteilla. Palkinnon jaosta päättänyt genetiikan professori Leena Palotie perusteli valintaansa sillä, että Enqvistin kirja ”haastaa lukijan pohtimaan tieteen totuuksia, itsestäänselvyyksiä ja näennäisiä ristiriitaisuuksia”. ”Vaikeasta tekstistä huolimatta Enqvistin teksti elää ja hengittää ja viettelee uuden maailmankäsityksen pohdintaan.” Vuonna 2004 Enqvist sai Vapaa-ajattelijain liiton Väinö Voipio -palkinnon tieteellisen todellisuuskäsityksen puolustamisesta.[7] Vuonna 2004 Enqvist sai myös tiedon­julkistamisen valtion­palkinnon teoksestaan Kosmoksen hahmo. Palkintoperustelujen mukaan Enqvist on määrätietoinen ja taitava tieteen kansantajuistaja, eikä hänen kirjansa voi olla herättämättä lukijan omaan maailmankuvaan liittyviä pohdintoja. Vuonna 2005 Enqvist sai Suomen tietokirjailijat ry:n Tietokirjailijapalkinnon. Enqvistille myönnettiin Helsingin yliopiston J. V. Snellman -palkinto 2007 ansiokkaasta toiminnasta tieteellisen tiedon välittäjänä.[3] Sokrates-palkinto 2009.[8][9] Suomen Mensa ry luovutti vuoden 2012 Mensa-palkinnon professori ja kosmologi Kari Enqvistille.[10] Teokset Tyhjästä syntynyt: Nykytieteen käsitys maailmankaikkeuden rakenteesta. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1994. ISBN 951-0-19289-9. (yhdessä Jukka Maalammen kanssa) Näkymätön todellisuus. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1996. ISBN 951-0-21363-2. Olemisen porteilla. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1998. ISBN 951-0-22915-6. Valo ja varjo. Helsinki: WSOY, 2000. ISBN 951-0-25063-5. Kosmoksen hahmo. Helsinki: WSOY, 2003. ISBN 951-0-27916-1. Vien rucolan takaisin. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-29692-9. Suhteellisuusteoriaa runoilijoille. Helsinki: WSOY, 2005. ISBN 951-0-30082-9. Monimutkaisuus: Elävän olemassaolomme perusta. Helsinki: WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-32679-4. Kuoleman ja unohtamisen aikakirjat. Helsinki: WSOY, 2009. ISBN 978-951-0-35443-8. Johdatus suhteellisuusteoriaan. Helsinki: Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, 2011. ISBN 978-952-532-997-1. Uskomaton matka uskovien maailmaan. Helsinki: WSOY, 2012. ISBN 978-951-0-38972-0. Ensimmäinen sekunti: Silminnäkijän kertomus. Helsinki: WSOY, 2014. ISBN 978-951-0-40730-1. Artikkeleita teoksissa Usko: Hengellisyys valokuvassa. Näyttelykirja. Helsinki: Sari Poijärvi, 2005. ISBN 951-95372-2-8. Sarlin, Tommi (toim.): Hiljaisuutta etsimässä. Helsinki: Kirjapaja, 2006. ISBN 951-607-329-8. Hanski, Ilkka & Niniluoto, Ilkka & Hetemäki, Ilari (toim.): Kaikki evoluutiosta. Helsinki: Gaudeamus, 2009. ISBN 978-952-495-098-5. Lähteet Paavilainen, Ulla (päätoim.): Kuka kukin on: Henkilötietoja nykypolven suomalaisista 2015, s. 101. Helsinki: Otava, 2014. ISBN 978-951-1-28228-0. Puttonen, Mikko: Opiskelu ei sujunut Kari Enqvistiltä – kunnes hän kohtasi kvanttimekaniikan Helsingin Sanomat. 1.3.2019. Viitattu 4.3.2019. Helsingin yliopiston vuosipäivä 26.3. (Helsingin yliopiston tiedote 26.3.2007) Ahlroth, Jussi: Eno etsii elämän tarkoitusta Helsingin Sanomat. 24.12.2009. Viitattu 3.6.2010. Suomalaisen Tiedeakatemian varsinaiset jäsenet 2.9.2014. Suomalainen Tiedeakatemia. Viitattu 29.6.2015. Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1974, s. 55. Helsinki: Otava, 1973. Väinö Voipio -palkinto Vapaa-ajattelijain liitto ry. Viitattu 9.12.2009. Sokrates-palkinnot kautta aikojen Skepsis ry. Viitattu 8.9.2011. Järvinen, Risto K.: ”Sokrates-palkinnon velvoittava polte” Skeptikko. 2/2010. Viitattu 8.9.2011. Mensa-palkinto Kari Enqvistille Lansi-savo.fi. 8.10.2012. Etelä-Savon Viestintä. Viitattu 9.10.2012. Aiheesta muualla Kari Enqvist: Kotisivut. Kari Enqvist: Luonnontieteellistä sivistystä väheksytään. Esitelmä: Mitä oli ennen alkuräjähdystä? Esitelmä Kirkkonummella: Mitä oli ennen alkuräjähdystä? Esitelmä pimeästä energiasta. Risto K. Järvinen: Enqvist Puolimatkalle: Antakaa tieteen mennä menojaan! Skeptikko 4/2009. Kari Enqvistin alustus Johtaako tiede ateismiin? –keskustelutilaisuudessa. Kari Enqvist: ”Lapsikaste on kirkolta moraaliton käytäntö”. Helsingin Sanomat 21.3.2010. Sami Syrjämäki: Rajaton riemu eli tyhmä Einstein, tyhmä Einstein! Kommentti Kari Enqvistin käsityksiin filosofiasta ja historiasta. Filosofia.fi 28.10.2012 Pauli Pylkön kritiikki Kari Enqvistin ajattelusta. Uunikustannus 2012. Haastattelut Ylen Elävä arkisto: Luonnontieteen vaikutus maailmankatsomukseen (2005) Ylen Elävä arkisto: Miten minusta tuli minä, Kari Enqvist (2007) Kasvokkain: Miltä tuntuu olla tieteen supertähti, Kari Enqvist? Wikipedia: Janne Saarikivi Janne Santeri Saarikivi (s. 29. toukokuuta 1973 Helsinki) on suomalainen kielitieteilijä, joka toimii professorina Helsingin yliopiston suomalais-ugrilaisten kielten laitoksella.[1] Hän on ollut aikaisemmin muun muassa suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen määräaikainen professori Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa vuosina 2009–2014.[2] Saarikivi valmistui ylioppilaaksi Kallion lukiosta vuonna 1992 ja väitteli tohtoriksi Helsingin yliopistossa vuonna 2006.[3] Väitöskirjassaan Substrata Uralica: Studies on Finno-Ugrian Substrate in Northern Russian Dialects hän käsitteli kuolleiden suomalais-ugrilaisten kielten jälkiä venäjän kielen pohjoisissa murteissa ja pyrki kehittämään kuolleiden kielten tutkimuksen menetelmiä.[4][5] Vuosina 2006–2008 hän toimi tutkijana Helsingin yliopistossa.[2] Saarikivi on luennoinut ja opettanut ulkomailla muun muassa Tarton yliopistossa, Babe?-Bolyain yliopistossa ja Udmurtian valtionyliopistossa.[3] Saarikivi on polyglotti ja hallitsee itämerensuomalaisista kielistä suomen, viron, vepsän ja karjalan; saamelaiskielistä pohjoissaamen, jonka lisäksi ymmärtää eräitä muita saamen kieliä sekä joitakin niiden murteita; muista suomensukuisista kielistä permiläiskielet komin ja udmurtin, volgalaiskielistä marin ja ersän sekä ugrilaiskieli unkarin; germaanikielistä englannin, saksan ja ruotsin sekä muista indoeurooppalaisista kielistä venäjän, kreikan ja latinan sekä muista kielistä muun muassa turkin, arabian ja japanin – joskaan kaikkia hän ei puhu yhtä sujuvasti kuin esimerkiksi viroa.[6][5] Hän on opiskellut lisäksi myös nivhiä.[6] Parhaillaan Saarikivi johtaa kahta tutkimushanketta.[7] MINOREURUS-hanke tutkii vähemmistökielten säilymisen ja katoamisen kysymyksiä erityisesti Venäjällä vertaillen Euroopan unionin vähemistöihin.[7] Saarikivi on 1990-luvulla tehnyt sanoituksia Ultra Bra -yhtyeen lauluihin.[8] Hän on myös kirjoittanut kolumneja muun muassa Parnassoon ja Helsingin Sanomiin.[9] Julkaisuja Finnic personal names on Novgorod birch bark documents. Eripainos: Juhani Nuorluoto (ed.): Topics on the ethnic, linguistic and cultural making of the Russian North. Slavica Helsingiensia ; 32.. Helsingin yliopisto, 2007. ISBN 978-952-1043-67-3. Linguistics and archaeology : a critical view of an interdisciplinary approach with reference to the prehistory of Northern Scandinavia. Kirjan osa. Suomalais-Ugrilainen Seura, 2012. ISBN 978-952-5667-39-4. Lähteet Janne Saarikivi Helsingin yliopisto. Viitattu 11.2.2019. Janne Saarikivi – 375 Humanistia 375humanistia.helsinki.fi. Viitattu 10.1.2018. Curriculum Vitae (PDF) Helsingin yliopisto. Viitattu 24.12.2015. Substrata Uralica: Studies on Finno-Ugrian Substrate in Northern Russian Dialects helda.helsinki.fi. Viitattu 10.1.2018. Kielitieteilijä Janne Saarikivi | Tienviittoja areena.yle.fi. Viitattu 10.1.2018. Aiotko opetella uuden kielen tänä kesänä? – Polyglotti Janne Saarikivi jakaa parhaat vinkkinsä kielten opetteluun Yle Uutiset. Viitattu 10.1.2018. Kadonneiden ja katoavien kielien äärellä – 375 Humanistia 375humanistia.helsinki.fi. Viitattu 10.1.2018. Palmén, Joanna: Määrittele ensin kielitaito Image. 25.6.2014. Viitattu 24.12.2015. Janne Saarikiven kolumnit Helsingin Sanomat. Viitattu 24.12.2015. Aiheesta muualla Janne Saarikivi: Suomen kieli ja mieli, Kirjastokaista-video Janne Saarikivi 375 humanistia -sivusto 16.10.2015, Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta.

Tuotetietoja muokattu viimeksi 12/31/2021.

Osta Enqvist Kari, Saarikivi Janne : Ainoa mikä jää - Keskusteluja siitä, mikä on tärkeää Antikvaarista

Samalta kauppiaalta

Selaile saman kauppiaan valikoimaa tästä! Säästät usein postikuluissa, kun tilaat samalta kauppiaalta useamman tuotteen kerralla, kuin että tilaisit eri kauppiailta!

Tuote-ehdotukset

Tuote-ehdotuksia ladataan...